Aloitus > Viestintä > Itä-Suomen rakennerahastopäivät 2013

Itä-Suomen rakennerahastopäivät 2013

SEMINAARIN ESITYKSET JA VASTAUKSIA TEKSTIVIESTIKYSYMYKSIIN

Esitykset torstaina 3.10.-13

Esitykset perjantaina 4.10.-13

Vastauksia tekstiviesteillä esitettyihin kysymyksiin tulee tälle sivulle vähitellen viikkojen 43 ja 44 aikana.

Vastauksia tekstiviestikysymyksiin

  -Kysymys: monistaa,monistaa. Kuka vastaa monistamisesta vaikkapa Joensuun hankkeesta Seinäjoelle?
 
 -Vastaus: Joensuun tehtävä nostaa omasta mielestä parhaita käytäntöjä esiin esim eri julkaisiuissa ja tapaamisissa. Ministeriö ja koordinaattorit voivat välittää tietoa omilla kanavillaan ja tarjota kanavia, missä voidaan esitellä (RR-sivustoilla ja materiaaleissa ollut, mutta melko passiivisesti). Pääasia, että toimivimpia nostetaan esiin sekä maakunnan/suuralueen sisällä että kansallisilla foorumeilla. Seinäjoen tehtävä on katsoa, mitkä oman kehittämistoiminnan kannalta houkuttelevimpia ja kysellä siten lisää tai pyytää vaikka apua. Keskeisintä, että tieto onnistuneimmista jutuista saatavilla mutta itse pitää olla aktiivinen katselemaan ympärilleen.
 
 -Kysymys: Käyttääkö Ramboll Oy EAKR-hankkeiden vaikuttavuuksien tutkimisessa ainoastaan asiakkaan, vai myös viranomaisen, toimittamia raportteja? Sisällöt voivat poiketa.
 
 
 -Vastaus: Kuka on asiakas? Ramboll käyttää pääosin EURA:sta ja ministeriöstä saatavia tietoja lukuunottamatta otoksena tehtyjä kyselyitä ja haastatteluja ja niiden yhteydessä saatuja aineistoja. Kyse rajauksesta eli aikaa hyvin vähän yksittäisille hankkeille - otosmuotoisenakin.
 

 -Kysymys: Mitkä ovat tulevan ohjelmakauden ESR ja EAKR - hankkeiden max tukiprosentit?

 -Vastaus: Tätä on vielä liian aikaista sanoa, koska valtioneuvoston asetuksen valmistelu on vasta alkamassa.

 -Kysymys: Kuinka esityksessäsi näkynyt perustelu oikeasti toteutuu:"hankekäsittelyajat nopeutuvat", koska RR ely tuo käytännössä lisaportaan? Miten maksatuksen valmistelu- ja päätösprosessi organisoidaan?

 -Vastaus: Rakennerahasto-ELYt hoitavat rahoitus- ja maksatusprosessin alusta loppuun. Prosessiin ei sisälly väliporrasta.  Hankekäsittelyajat voivat nopeutua, koska menettelyt ja tukikelpoisuustulkinnat yhdenmukaistuvat. Laajassa verkostossa myös sijaisuusjärjestelyt ovat helpompia. Kokonaan sähköinen hankekäsittely nopeuttaa osaltaan merkittävästi prosessia.Rahoitus- ja  maksatusprosessia ja organisoitumista mietitään parhaillaan. RR-ELY:t koordinoivat valmistelua, jotta menettelyihin saadaan valtakunnallista yhdenmukaisuutta.

 -Kysymys: Kuinka maaseuturahaston ja RR:jen yhteensovitus toteutuu RR-elyjen myötä ?

 -Vastaus: Maaseuturahaston ja rakennerahastojen yhteensovitus tapahtuu edelleen pääasiassa maakuntatasolla. RR-uudistus ei muuta yhteensovitusta, vaan maakunnat voivat hoitaa se parhaaksi katsomallaan tavalla. Hankkeet käsitellään maakunnasta riippuen MYR-sihteeristössä ja ELYjen hankeryhmissä.

 -Kysymys: Miten varmistetaan se että ns. ympärys ELY:istä ei tule rahoittajina "kumileimaisimia" RR elyjen vaikutusalueella? Kun päätösvalta keskittyy miten tuetaan ympärys ELYjen sparraavaa roolia hanketoimijoiden suuntaan (=suurempi kiinnostus hankkeiden lopputuloksista)?

 -Vastaus: Perus-ELY (=ympärys-ELY) ja RR-ELY ovat molemmat toimialueensa aluekehitystoimijoilta. RR-ELYn alueelliset asiantuntijat ja Perus-ELYn asiantuntijoilla on sama päämäärä alueensa kehittämisessä, johon liittyy muiden aluekehitystoimijoiden sparraus ja aktivointi.Perus-ELY:t eivät ole kumileimasia, koska heillä on edelleen omassa toiminnassaan vastuu edistää alueellista kehittämistä.

 -Kysymys: Miksi tuleva rahoituskehys on nouseva. Tuo melkoisia haasteita kun toiminta-ajan lähestyessä loppua rahoitusvarat nousevat? Nykyinen laskeva kehys on ollut toimiva.

 -Vastaus: Tämä määrittyy EU-asetusten perustella eikä ole Suomen valittavissa. Nouseva rahoituskehys liittyy ns. suoritusvarauksen (6-7% ohjelman rahoituksesta), jolla palkitaan ohjelmia (toimintalinjoja), jotka saavuttavat niille asetetut tavoitteet vuonna 2018. Suoritusvaraus liittyy Euroopan komission ja parlamentin tavoitteeseen parantaa ohjelmien tuloksellisuutta. Suoritusvaraus laukeaa vain, mikäli ohjelma edistyy odotetusti.

 -Kysymys: Rahoittajien omat hankkeet, kyllä vai ei?

 -Vastaus: Rahoittajien oman tuotannon hankkeita voidaan perustaa vain erityistilanteissa. Niiden määrän tulee vähentyä oleellisesti käynnissä olevaan ohjelmakauteen verrattuna. TEM voi antaa luvan oman tuotannon hankkeelle, jos strategisen sisällön toteuttaminen muulla tavoin ei ole mahdollista.

 -Kysymys: Parantaako uusi ohjelma millään tavalla uusien ja pienten toimijoiden mukaantuloa hanketoimintaan?

 -Vastaus: Rakennerahasto-ohjelma painottaa isoja ja vaikuttavia kokonaisuuksia, jossa pienten toimijoiden mahdollisuudet toimia ovat usein rajalliset. Ohjemassa on kuitenkin osia, joissa pienten toimijoiden mahdollisuuksia halutaan erityisesti korostaa. Kaupunkialueiden paikallinen kehittäminen on sisältöalue, jossa pienten toimijoiden osallistuminen luontevaa. Kertakorvauksen (lump sum) ja muiden yksinkertaistettujen kustannusmallien laajempi käyttö parantaa pienten toimijoiden asemaa. Uusia toimijoita toivotaan mukaan erityisesti vähähiilisen talouden toteuttamiseen ja sosiaalisen osallisuuden edistämiseen, jotka saavan aiempaa suuremman painoarvon ohjelmassa.


 -Kysymys: Miksi uudella kaudella ei ole uudessa ohjelma-asiakirjassa yhdennetty eakr ja esr toimenpiteitä lähemmin vaikka siihen oli todellinen mahdollisuus?

 -Vastaus: EAKR- ja ESR-toiminnan päällekkäistä rahoittamista mm. yritystoiminnan kehittämisen osalta on haluttu rajata ja luoda rahastoille selkeät, omat rahoitusroolit. Toimintojen osalta rahastojen tulisi kuitenkin tukea toisiaan ja tähän on valmistelussa pyritty. Pyrimme vielä viimeistelyssä parantamaan tätä yhteyttä.


 -Kysymys: Mikä on seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli RR-rah. toteutettavien kehittämistoimenpiteiden osalta jatkossa? Mikä tämä rooli on vrt. paikalliset oppilaitokset ja silloin kun kyseessä on konkreettinen yrityskehittäminen?

 -Vastaus: Seudulliset kehittämisyhtiöt voivat toimia molemmilla EAKR-toimintalinjoilla ja toteuttaa mm. yritysten yhteisiä kehittämishankkeita, joiden tavoitteena on kasvu, kansainvälistyminen ja/tai vähähiilisyys. Ne voivat toimia myös yhteistyössä oppilaitosten kanssa yritysten T&k&I-toiminnan lisäämiseksi tai osaamiskeskittymisen kehittämiseksi. Seudullisten kehittämisyhtiöiden tuen kohteena ei ole yksittäiset yritykset.

 -Kysymys: Miten kokeneet eu-toimijat jakavat hyviä käytäntöja nuoremmille eu-maille, niiden toimijoille? Keksivätkö pyörän uudelleen?

 
-Vastaus: Esimerkiksi ns. Twinning-toiminnan kautta, jossa suomalaiset osaltaan tukevat uusia jäsenmaita ja jakavat osaamistaan. Myös komission Regio Stars kilpailun kautta levitetään hyviä käytäntöjä innovatiivisista alueellisista projekteista.

 -Kysymys: Jos uusi tekijä, jolla on substanssiosaamista ohjataan kokeneen tekijän kanssa kimppaan, kuka sen tekee? Kuka toimii parittajana?

 
-Vastaus: Hyvä kysymys. Ei liene systemaattisesti toimivaa ”parittajaa”, mutta rahoittaja voi ainakin esittää sopivaa kumppania silloin jos uusi tekijä käy esittelemässä hankeideaansa. Olisi syytä varmaan pohtia voisiko järjestää vaikka yhteisten tilaisuuksien (esim. rakennerahastopäivät) yhteyteen hanketreffejä halukkaille toimijoille. Tähän kaivataan hyviä ideoita.

 -Kysymys: Onkohan tarkoituksen mukaista, että kaikenlaiseen raportointiin rahoittajan suuntaan menee niin paljon aikaa? Senkin ajan voisi käyttää kehittämiseen.

 
-Vastaus: Raportointi kuulu olennaisena osana hankkeiden toteutuksen ja tuloksellisuuden todentamiseen ja seurantaan.  Hallinnoinnin keventämistä pyritään tekemään seuraavalla ohjelmakaudella kyllä ihan tosissaan ja raportointi on yhtenä kehittämisen kohteena. Uskotaan että siinäkin päästään eteenpäin, mutta raportoinnista ei varmasti kokonaan voida luopua, koska mm. hankkeiden vaikuttavuutta on seuraavallakin ohjelmakaudella seurattava ja tuloksista on raportoitava myös eteenpäin EU:n suuntaan.

 -Kysymys: Johtaako strategiat oikeasti valintoihin?

 -Vastaus: Kyllä ne johtavat mikäli strategioista on vain johdettu oikeat toimenpiteet ja niitä tukevat valintakriteerit.

 - Kysymys: Kuinka monessa hankkeessa on päällikkönä tai johtajana projektijohtamisen ammattilainen kuin substanssiasiantuntija? Vaikuttaa tuloksiin.

 -Vastaus: Miten määritellään ja kuka määrittelee projektijohtamisen ammattilaisen? En osaa kertoa eksaktia määrää, mutta uskoisin että varsin monessa hankkeessa on päällikkönä ainakin kokenut projektitoimija.

 -Kysymys: Aikookos rahoittajat tulevalla oh-kaudella edelleen olla myös merkittäviä hankkeiden pyörittäjiä. Vähän puurot ja vellit sekaisin?

 
-Vastaus: Ns. oman tuotannon hankkeiden (rahoittajaorganisaatio hankkeen hakijana) määrää on jo ainakin ELY-keskuksissa systemaattisesti vähennetty. Seuraavallakin ohjelmakaudella oman tuotannon hankkeita tullaan todennäköisimmin jossain määrin toteuttamaan. Silloin kyseeseen tulevat esim. sellaiset hankkeet,  joissa toteutetaan julkisen työvoimapalvelulain mukaisia toimenpiteitä, kuten ns. työvoimapoliittisia koulutuksia tai myönnetään palkkatukea. Nämä toimenpiteet ovat jo luonteeltaan sellaisia, joissa toimijana voi olla vain viranomainen. Yleensä nämäkin hankkeet liittyvät kuitenkin jonkun muun toteuttajan ns. emohankkeeseen ja tukevat  sen toteuttamista.  Muuten uskoisin että rahoittajien oman tuotannon hankkeiden osalta tultaneen jatkossakin luomaan kriteerit millä periaatteilla hankkeita ollaan toteuttamassa. Puuro-velliä ei ole tarkoitus keittää eikä muutoinkaan kilpailla sellaisista hankkeista, joille löytyy muukin toimija, vaan lähinnä täydentää aluekehittämisen kokonaisuutta omalta osaltaan.

 -Kysymys: Onko yliopistolla itsellään liian raskas projektihallinto, jos kevyet kustannusmallit ei riitä?

 -VASTAUS: Isossa organisaatiossa on omat haasteensa organisoida projektihallinto, sillä huomioitava on yksittäisen hankkeen lisäksi myös yksiköiden ja koko yliopiston toiminta.

 -Kysymys: Miten yliopisto suhtautuu yksinkertaistettuihin kustannusmalleihin?

 -VASTAUS: Periaatteessa myönteisesti, joskin mm. nykyiset flat rate –prosentit eivät ole ylíopiston kaltaiselle organisaatiolle taloudellisesti kestäviä.

 -Kysymys: Meille on sanottu, ettei Itä-Suomen yliopisto tee ensi ohjelmakaudella rakennerahastohankkeita. Syynä on se, ettei over headit riitä. Onko näin?

 -VASTAUS: Yliopisto aikoo olla mukana toteuttamassa rakennerahastohankkeita myös ensi kaudella.

 -Kysymys: Mikä on seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli rakennerahoituksella toteutettavien kehittämistoimenpiteiden osalta jatkossa? Mikä tämä rooli on verrattuna paikallisiin oppilaitoksiin ja silloin kun kyseessä on konkreettinen yrityskehittäminen?

 -VASTAUS: Yliopiston näkökulmasta kehittämisyhtiöillä on keskeinen rooli alueen elinkeinopoliittisesti merkittävissä hankkeissa yhteistyötahona ja / tai osarahoittajana. Kehittämisyhtiöillä on konkreettiseen yrityskehittämiseen hyvin sopivia instrumentteja.
 
 -Kysymys: Miten kokeneet eu-toimijat jakavat hyviä käytäntöja nuoremmille eu-maille, niiden toimijoille? Keksivätkö pyörän uudelleen?

 -VASTAUS: Hyvien käytäntöjen siirtoa EU-maiden välillä pitäisi ehdottomasti kehittää edelleen. ESR:n TL 4 on antanut mahdollisuuksia alueiden ja viranomaisten väliseen tiedon- ja kokemustenvaihtoon.

KIITOKSET AKTIIVISESTA OSALLISTUMISESTA RAKENNERAHASTOPÄIVILLÄ!

 

-----------------------------------------------

ILMOITTAUTUMINEN, OHJELMA JA LISÄTIEDOT

Rakennerahastopäivät  järjestetään Joensuussa Hotelli Kimmelin tiloissa 3.-4.10.2013. Hotelli Kimmelin osoite on Itäranta 1, Joensuu. Pääasiallisena seminaaritilana käytetään alakerran yökerhoa.

Aloitusajankohta on torstaina 3.10. klo 10.00 (aamukahvit klo 9.30 alkaen). Aamupäivän aikana kuullaan esityksiä uuden ja kuluvan rakennerahastokauden kokemuksista ja näkymistä. Iltapäivällä työskennellään ohjelma-arvioitsijan vetämissä työpajoissa. Päivän ohjelma päättyy klo 16.30 mennessä työpajojen yhteenvetoihin.

Joensuun kaupungin vastaanotto pidetään klo 19-21 Joensuun Taidemuseolla, Kirkkokatu 23.

Perjantain teemana on vihreä ja osallistava kasvu ja avainpuheenvuoron käyttää MEP Sirpa Pietikäinen. Neljä  teemaan sijoittuvaa hankekokonaisuutta esittelee toimintaansa ja lopuksi käydään paneelikeskustelu päivän esiintyjien kesken.

Seminaari päättyy lounaaseen noin klo 12.40 alkaen.



Lisätietoja:

Eero Vilhu, eero.vilhu@kainuu.fi, p. 044 7100 861
Marikki van Ooik, marikki@funmedia.fi, p. 0400 212 191