Saimaan kanava on avattu ensimmäistä kertaa vuonna 1856 ja se yhdistää Suomenlahden ja Saimaan vesistön. Suomi on vuokrannut kanava-alueen Venäjältä. Kanava-alueen vuokrasopimus on tehty vuonna 2012 ja on voimassa 50 vuotta. Suomen puolella oleva kanavan osa on kokonaisuudessaan Lappeenrannassa. Pituudeltaan kyseinen alue on 23 kilometriä pitkä. Kanavan Venäjän puoleinen osa on puolestaan noin 20 kilometriä pitkä.
Saimaan kanava on rakennettu kolmesti
Saimaan kanavan sulut ovat kohde, jota moni haluaa päästä katsomaan. Niitä käykin ihailemassa suuri määrä suomalaisia ja turisteja etenkin kesällä. Saimaan kanavaa on rakennettu jo kolmesti. Kanavaa suunniteltiin ensimmäisen kerran jo 1500-luvulla. Vuonna 1845 kanavaa vihdoin alettiin rakentaa. Kanavan rakennustyömaa oli silloin Suomen suurin työmaa. Käyttöön kanava vihittiin vuonna 1856.
Kanavan valmistumiseen tarvittiin yhteensä jopa 13 700 miestyövuotta. Kanava muodostui heti kuuluisaksi matkailukohteeksi. Rakennustyömaan päällikkönä toimi Julius Mickwitzis, josta tuli vuonna 1856 kanavatyömaan ylijohtaja. Kanavahanke onnistui parantamaan Itä-suomen taloustilannetta. Juuri siksi kanavahanke oli kehitettykin. Kanavahanke maksoi Suomen silloisen vuosibudjetin verran. Kanavaa on rakennettu ja paranneltu sen jälkeen useaan kertaan.
Saimaan kanavan sulut ja toinen rakentaminen
Saimaan kanava ja sen sulut vetävät yleisöä puoleensa ympäri maata. Myös turistit ovat kiinnostuneita kanavasta. Kanavaan rakennettiin kaikkiaan 28 sulkua. Vuonna 1927 sulkuportit muutettiin toimimaan sähköisesti. Kanavaan rakennettiin sulkuja muun muassa Soskuaan, Mälkiään ja Mustolaan. Kanavan uudistaminen alkoi ensimmäisen kerran vuonna 1927. SDilloin oiottiin kanavan tiukimpia mutkia ja tehtiin suurempia suursulkuja. Vuonna 1939 talvisota keskeytti kanavan uudistamisen. Talvisota vahingoitti onneksi vain Juustilan sulkua.
Saimaan kanava koki vaurioita myös jatkosodan aikana. Silloin pommituksista sai osansa Lietjärven sulku. Silloin kärsi sulkukammio ja portit. Vaurioitta eivät säilyneet myöskään Pällin läppäsilta ja Rättijärven yläportti. Suomalaiset saivat kuitenkin kaikki vauriot korjattua ja liikenne kanavalla pystyi jatkumaan.
Kanavan kolmas rakentaminen
Kolmannen kerran kanavaa alettiin rakentaa 1963. Silloin Suomi sai vuokralle Neuvostoliitossa sijaitsevan osan ja sen ympäristön. Sopimukseen sisältyi myös vuokraoikeus Ravansaareen, joka sijaitsi Viipurinlahdella. Sitä osuutta käytettiin tavaroiden varastointiin ja jälleenlastaukseen. Mikäli haaveilet matkustavasi ihailemaan kanavaa ja sen upeita maisemia, voi Nopeampi vedonlyönti auttaa kartuttamaan matkakassaa. Siellä voit myös pelata pelejä, samalla kun istut vaikkapa linja-autossa matkalla kanavalle.
Kanavan kolmatta rakentamista vaikeutti Neuvostoliiton negatiivinen asenne ja suunnitelmien keskeneräisyys. Vuonna 1965 saatiin rakennustyöt jälleen kunnolla vauhtiin ja Suomenlahti yhdistyi Saimaaseen jälleen kanavan kautta. Kanavan rakennustyöt tulivat kustantamaan valtiolle yhteensä 420 miljoonaa markkaa. Uudistunut kanava sai vihkimyksensä vuonna 1968.
Saimaan kanava ja sen vuokrasopimus
Itä-Suomen nähtävyydet kuten Saimaan kanava ovat suosittuja käyntikohteita. Kanavalla vierailu onkin mahdollista pitkään jatkossakin, sillä kanava-alue on vuokralla ja vuokraa tarkistetaan aina 10 vuoden välein. Vuokrasopimuksessa mainitaan, että sopimusvaltioiden edustajina toimivat hallituksen valitsemat kanavavaltuutetut. Suomea kanavavaltuutettuina ovat edustaneet Reino Auvinen, Urho Kiukas, Harri Pursiainen ja Juhani Korpela.
Venäjän puolelta valtuutettuna on ollut Sergei Aristov. Hän on toiminut kanavavaltuutettuna vuodesta 2003 lähtien. Sergei Aristov on Venäjän varaliikenneministeri. Vuokrasopimuksen mukaan vuokra on 1,22 miljoonaa. Vuokran summana tarkistetaan joka kymmenes vuosi.
Suomelle vuokrattu osuus kanava-alueesta käsittää Brusnitšnojen ja Nuijamaan välisen tien, sekä näiden alueiden välissä sijaitsevan maa-alueen. Kyseinen alue on leveydeltään osittain 200 metriä. Leveimmältä kohdalta alue on kaksi kilometriä leveä. Vielä vuoteen 2012 saakka sopimukseen kuului lisäksi Ravansaari. Kun tukinuitto loppui, ei aluetta ole tarvittu jälleenlastaukseen. Saimaan kanava on muuttunut ajan myötä ja tulee muuttumaan varmasti jatkossakin.